Matkalle lemmikin kanssa
Eläimen kanssa matkailevan kannattaa tutustua kohdemaan, kauttakulkumaiden ja Suomen maahantulomääräyksiin. Lemmikin tulee olla tunnistusmerkitty mikrosirulla (tatuointi hyväksytään, jos tehty ennen 3.7.2011) ja rokotettu. Rabiesrokote on pakollinen, muut perusrokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset, eli kissalle kolmoisrokote (kissarutto, herpes- ja calicivirus) ja koiralle nelosrokote (penikkatauti, parvoripuli, hepatiitti ja parainfluenssa) ovat suositeltavia. Lisäksi koirilta vaaditaan monesti ekinokokkilääkitys. Näiden lisäksi maakohtaisesti voidaan vaatia tai suositella myös muita rokotuksia ja lääkityksiä.
Lemmikkipassi
EU-alueella matkustavalla lemmikillä (koira, kissa, fretti) tulee olla EU-passi. Passin myöntää eläinlääkäri tunnistusmerkitylle ja rabiesrokotetulle eläimelle. Mikäli rabies-rokotetta ei ole tarpeen uusia passia haettaessa, passi on yleensä helpoin hakea siltä klinikalta, jolla koira on rokotettu viimeksi.
Ekinokokkilääkitys
Ennen Suomeen paluuta on koira loishäädettävä ekinokokin varalta noudattaen joko 28 vrk:n sääntöä tai loishäätämällä koira ulkomailla paikallisen eläinlääkärin vastaanotolla 1–5 vrk:tta ennen Suomeen paluuta. Loishäädöt merkitään passiin eläinlääkärin toimesta. Usein kysyttyä ekinokokkilääkityksestä
Leishmanioosi, sydänmatotartunta sekä punkki- ja kirppuvälitteiset sairaudet
Maakohtaiset ennaltaehkäisevät loishäätötarpeet on hyvä selvittää ennen matkaa. Ehkäistäviä sairauksia rokotettavien lisäksi ovat mm. leishmanioosi, sydänmatotartunta sekä punkki- ja kirppuvälitteiset sairaudet.
Leishmania tarttuu hietasääsken (Phlebotomus) pistosta. Leishmanian oireet ovat moninaiset, tyypillisimpiä ovat ihomuutokset, imusolmukkeiden suurentuminen ja kuumeilu. Sairaus aiheuttaa maksa-, munuais- ja pernavaurioita. Sairauteen ei ole täydellisesti tehoavaa lääkitystä, sillä useimmissa tapauksissa lääkitys ei poista infektiota kokonaan. Lieväoireinen potilas voidaan saada oireettomaksi lääkityksellä, jonka kesto on 6–12 kk. Sairaus voi uusia. Hietasääskien karkottamiseksi suositellaan Scalibor®-pantaa tai Bayvantic®-paikallisvaleluliuosta. Maissa, joissa leishmaniaa esiintyy, on sitä vastaan rokote. Rokotetta suositellaan siellä lähinnä ulkokoirille. Leishmania katsotaan zoonoosiksi eli se voi tarttua ihmiseen.
Sydänmato (Dirofilaria immitis) tarttuu hyttysen piston välityksellä kissoihin ja koiriin. Sairautta on alun perin esiintynyt lähinnä trooppisissa maissa. Nykyään se on yleinen Pohjois-Amerikassa, Välimeren maissa, Portugalissa. Sairautta tavataan myös muualla manner-Europpassa ja Iso-Britanniassa. Sydänmadot voivat tukkivat verisuonia ja aiheuttaa potilaalle hengenvaarallisen tilan. Sydänmatotartunnan hoito on vaikeata, se vaatii pitkäaikaisen lääkityksen eikä ole vaaraton potilaalle. Sydänmatotartunnan ehkäisemiseksi eläin lääkitään kuukausittain eläinlääkärin määräämällä reseptilääkkeellä. Lääkitys aloitetaan 6–8 viikkoa ennen matkaa ja jatketaan kunnes eläin ollut kotona vähintään 4 viikon ajan.
Kirput ja punkit välittävät useita sairauksia kuten anaplasmoosia, babesioosia, borrelioosia, ehrlichioosia. Sairauksien ehkäisyn kannalta on tärkeätä, että kirput ja punkit karkotetaan eläimestä. Loishäätölääkitys kannattaa aloittaa ennen matkaan lähtöä.
